Ylimieliset ranskalaiset

Kattokaapa Yle areenasta Ruma Suomi -sarjan jakso ”Joulupukin maa”. Jaksolla on esitysaikaa 6 päivää. Sarjassa käsitellään suomalaisten kaupunkien arkkitehtuuria ja tällä kertaa ruoskittavana on Lapin lääni. Ensin käsitellään Rovaniemeä, sitten Saariselkää. Myös Suvannon kylässä käydään pyörähtämässä – se on ainoa kylä jota saksalaiset eivät polttaneet.  Siis 28 minuutissa ja 21 sekunnissa käsitellään puoli Suomea. Fiksua! Nykyaikana täytyy olla tehokas!

Ensin kerrotaan Rovaniemen kauppalasta, Pohjolan pikku Pariisista. Punaiset pirtit hävisivät viime vuosisadan alussa ja tilalle nousi parikerroksisia taloja. 30-luvulla funkkis otti valtaa arkkitehtuurissa. Sitten kerrotaan kuinka saksalaiset poltti kaiken. Sen jälkeen päivitellään sitä että kuinka tästä kaupungista tulikin ruma. Funkkis on rumaa, monotoniset elementtitalot ovat rumia. Miksikä tämä kaupunki on niin ruma? Onko syynä se että saksalaiset poltti kaiken?

Toimittaja haastattelee paikallisia ihmisiä, joista yksi sanoo että keskustan tuntumassa olevat vanhat röttelöt voisi purkaa. Tähän toimittaja ihmettelee että ”ai vanhat rakennukset???”. No daa, jos ne on röttelöitä joilla ei ole historiallista arvoa, niin sileeks vaan! Toimittaja voisi hiukan palata maan pinnalle.

Tähän väliin Ruma Suomi kertoo pikaisen historiankatsauksen. Sen mukaan Rovaniemeä palkattiin suunnittelemaan Alvar Aalto. 40- ja 50-luvun Rovaniemestä ei ole kuitenkaan mitään jäljellä. Miksi?

Nyt kuvaan tulee se ranskis. Hän on tutkinut Rovaniemen jälleenrakennusajan arkkitehtuuria.  ”Lappi on menettävyt identiteettinsä ja lappilaisen tyylin. Rovaniemeltä ei oikeastaan löydy rakennuksia jotka ovat saaneet inspiraationsa Lapista”. Ranskis on hyvä ja katsoo ympärilleen. Niitä rakennuksia kyllä löytyy kun avaa silmänsä. Tämmönen tallikka otettu kommentoimaan, joka ei ees näje. Ottaa neiti silmän käteen ja kattoo. Esimerkkejä tällaisista rakennuksista ovat Lappia-talo (katto mallaa revontulia) ja linja-autoasema (katto mallaa tunturimaisemaa).

Lisäksi ranskis, kun kerta on arvokas kulttuurihistorioitsija, voisi kertoa, että mikä on se ”lappilainen tyyli”. Onko mitenkään mahollista, että lappilainen tyyli ON kulmikas ja moderni? Mulle ei ainakaan tule mieleen yhtään asiaa jotka ois ”lappilaista tyyliä”. Saamelaisilta on kyllä otettu vaikutteita ja saamelaista tyyliä on olemassa, mutta mikä on ”lappilainen tyyli”? Kuten sanottu, uudenaikaisiinkin rakennuksiin on otettu vaikutteita Lapin luonnosta, mutta ei se tee ”lappilaista tyyliä”.

Ranskis kertoo että 50-luvun rakennuksia ei ole, koska ne muistuttavat sodasta jälleenrakennuksen kautta. Koska ne muistuttavat sodasta, niin ihmiset eivät pidä niistä, he sanovat että ne rakennukset ovat rumia ja tylsiä.

Ahaa. juuri aikaisemmin oli jälleenrakennuksessa mukana ollut herrasmies kertonut että jälleenrakennuksen henki oli MAHTAVA. Tuntui muistelevan sitä mielellään. Luulisi että sellaista muistelisikin mielellään kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja tuhkasta nousee kaupunki. Ranskis ei tannu ihan ajatella itse, kertoili vaan mitä on opetettu. Onko mahdollista, että ne ihmiset, keitä ranskis on haastatellut, ovat oikeasti sitä mieltä että ko. rakennukset ovat rumia? Maku on makukysymys,  ranskis hyvä. Joku tykkää omenasta, joku appelsiinista. Minä tykkään hirsimökistä ja funkkiksesta, mummo ei. MINKÄ SILLE MAHTAA??

Suvannon kylästä kerrotaan, että suvantolaiset haluavat suojella polttamatonta kyläänsä. Muualla Lapissa ei kuulema kunnioiteta vanhaa. Suvantolaisten selityksestä saa sen kuvan, että he ovat ylpeitä (myös) siksi, että taiteilijat ja merkkihenkilöt ovat käyneet ihastelemassa kylää. Siis lappilaiset ovat niin typeriä, että eivät itse ymmärrä perinteidensä arvoa. Johtuneeko leikkauksesta, kysymyksenasettelusta vai mistä tuo käsitys. Vai ovatko suantolaiset oikiasti tuota mieltä vain koska muutkin ovat.

Ohjelman lopussa sama ranskis kertoo, kuinka Rovaniemeltä ei saa edes perinteistä lappilaista sapuskaa. Pikaruokaa kyllä on, mutta ei perinteistä lappilaista ruokaa. Aivan kuin suomalaiset olisivat sitä mieltä että perinteinen ruoka on niin huonoa että sitä ei voi tarjota ja ihannoidaan vain näitä kepsuja ja pitsoja.

Kuules nyt ranskis. Avaa silmät. Meidän ruoka on niin hyvää, että sitä ei tarjota kelle tahansa. Voin kertoa, että sitä ei ainakaan sulle tarjota, kun et mistään mitään tajua ja vielä arvostelet päälle ymmärtämättömyyttäs. Mulle tulee heti mieleen toistakymmentä paikkaa mistä sitä perinneruokaa saa, ja kaks niistä on mejän keittiöitä 😛 Toinen Rollossa ja toinen Helsingissä. Toiset paikat ovat kyllä sitten ihan julkisia ravitsemusliikkeitä joihin voi kuka tahansa kävellä sisään. Jos et osaa hakia tai kysyä lappilaista ruokaa, niin ole nälissäs sitte tai syö kepsua. Ei kai pikaruokapaikoissa Ranskassakaan tarjoilla ranskalaisen keittiön herkkuja. Yhtä lailla mie näin Pariisissa kepsupaikkoja mutta ei mulle tulle mieleenkään, että ”oivoi, ranskalaiset on hylänneet monisyisen ruokakulttuurinsa, eihän täällä ole kuin pikaruokaa”.

En ole ikinä tykänny ranskalaisista. Ne tuppaa olemaan ylimielisiä ja pitävät ittiänsä parempina kuin muut. Tämä Charlotte Malaprade ei ainakaan parantanut mielikuvaani ranskalaisista. Charlotte, mene kotiin, täällä ei sun ylimielisyyttä kaivata. Eikä kunnon sapuskaa tarjota. ***TU.

Koko jakso oli ihan hirviää paskaa. Kattokaa ja vihastukaa. Miettikää mitä kuulette. Televisio ei ainakaan tässä tapauksessa kertonut totuutta. Se sai mut vaan vihaseksi. Ei perkele, ensin lähettiin saksalaisia pakoon ja sitte pitää vielä puolustautua ranskalaisa vastaan. Nyt kyllä en anna periksi, sanasota tästä tuli vähintään (käsirysyä pitemmälle en lähe).

Advertisements

5 Responses to “Ylimieliset ranskalaiset”

  1. Jiikku

    Charlotte Malaprade on silmiini sattuneissa haastatteluissa kehunut Rovaniemeä asuinpaikkana, sanonut pitävänsä sen luonnosta ja vuodenaikojen vaihtelusta ja muutenkin todennut olevansa onnellinen Rovaniemellä. Ei kyllä mielestäni kuulosta laisinkaan ylimieliseltä puheelta.

    Tuossa ohjelmassahan Malaprade nimenomaan antoi ymmärtää arvostavansa sekä suomalaisia että lappalaisia perinteitä, ja harmitteli niiden pyyhkiytymistä pois ylikansallisten massapikaruokaketjujen tieltä. Kuinka ihmeessä paikallisten perinteiden arvostaminen muka on ylimielisyyttä?

    • Arktinen Haapa

      No ei olekaan. Mutta ilmeisesti Charlotte ei tiedä mitä on lappilainen kulttuuri ja silti puhuu siitä kovin asiantuntevasti. Ensinnäkin hän voisi määritellä mitä on lappilainen kulttuuri. Onko se yhtäkuin saamelainen kulttuuri? Jos on, niin entä me muut? Jos se on eri kuin saamelainen kulttuuri, niin mitä se sitten on? Toisekseen Charlotte voisi avata silmät ja katsoa ympärilleen niin hän huomaisi että lappilainen JA saamelainen kulttuuri näkyy sekä sapuskoissa että rakennuksissa yhä Rollossa. Tätähän Charlotte ei voi tietää jos hän ei edes tiedä mitä ko. kulttuuri on. Miten ois Lappia-talo? Vanha linja-autoasema? Uusi silta? Teiden nimet? Karinrakan vesitorni? Sapuskaosastolta voin itse perinneruokia tehneenä kertoa että niitä ei tarjota pikaruokaloissa syystä. Alaruokanen (Ala-Ruokanen?) kuulema yrittää ja tarjoilee poronkäristystä mutta siihen se jää. Sen sijaan käytännössä melkein jokainen ravintola, mukaanlukien Lordin paikka tarjoaa saamelaisia, lappilaisia ja/tai peräpohjalaisia makuja (Rollohan siis ei ole Lapissa vaan Peräpohjolassa). Jos ei itse löydä niin miksi Charlotte ei kysy paikallisilta vaan voivottelee vaan kun ei löydä perinteistä sapuskaa? Jopa Fransmannilla on Rollossa oma Lappi-menu ja Koti-pizzalla poropizza.

      Sinäkin kirjoitat lappalaisista. Se on haukkumasana, tai ainakin oli ennen. Mikään lappilainen tai saamelainen kulttuuri ei ole häviämässä mihinkään, pitää vaan avata silmät ja katsoa ja jos ei löydä niin kysyä.

      Se, että puhuu asiantuntijana jostain mistä ei mitään tiedä, on ylimielisyyttä. Tästäkin voi tietysti olla eri mieltä.

  2. Lappilaine

    Hohhoo! Täytyy tähän väliin sanoa, jotta onhan nämä Lapin isoimmat kylät hirvittävän rumia – ja entisestä Rovaniemikin on vain heijastus kaukainen heijastus jäljellä. YIT-elementtilohkareilla ja markettimörssäreillä tämä meidän pääkylä on pilattu. Kauhiasti vouhotat tuosta ranskalaisesta. Minusta oli ihan asiallinen ja puhui järkeä, arvostaen lappilaisuutta ja pohjoisen perinteitä. Ja aivan samaahan se arkkitehti-lehden Hautajärvi siinä sanoi. Kertovat, että tämä arkkitehti on myös Rovaniemeltä juuriaan.

  3. Arktinen Haapa

    Kulta, sinulla on täysi oikeus olla sitä mieltä että kylät on rumia. Minä en ole tässä blogissa sanonut että Rovaniemen keskusta olisi ruma. Tai että se olisi kaunis. Olen vain esittänyt kysymyksiä. Ettekö te ihmiset osaa itse ajatella? Että kun joku kulttuurihistorioitsija ja ihan arkkitehti sanoo että kauhiaa laatikkoa, on rumaa, niin sen on oltava rumaa.
    Lisäksi, kuten sanottu, vaikka oppinut Malaprade arvostaakin lappilaisuutta ja tykkää asua Rollossa, niin ei se sitä asiaa muuta että se ei a)perustellut mitä on ”lappilainen tyyli” (ks ihmettelyni yltä) b)ei näe lappilaista asiaa kun se tulee vastaan ja c)ei ymmärrä kysyä kun ei näe. Kohdat b ja c omaa päätelmääni, ks yllä.

    Jatkoksi vielä tuohon ”lappilaiseen tyyliin”. Käsittääkseni Rovaniemellä on ennen ollut hirsimökkiä ja lautamökkiä. Miten puurakennus on PELKÄSTÄÄN lappilaista? Mikä tekee siitä erityisen lappilaista? Se on kyllä perinteistä, mutta ei varsinaisesti lappilaista mielestäni. Mutta minä en olekaan rakennustaiteen ammattilainen.

  4. Lappilaine

    Hienoa, että keskustelua syntyy. Minusta tuli aika selväksi, että se ”lappilaine tyyli” tarkoittaa paikallisuutta eli pelkistettyä peräpohjalaista perinnettä näillä kylillä ja (tuolla pohjoisempana vielä enemmän) saamelaisen perinteen näkymistä rakennustaiteessa. Ongelma on se, ettei täällä mitään rakennustaidetta ole harjoitettu vuosikymmeniin vaan elementtikuutioita rakennettu mahdollisimman halvalla. Ja missä täällä Rovaniemellä ovat peräpohjalaiset puiset uudisrakennukset? YIT-betonihelvatia tällä vain tulee vastaan. 😛

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s