Törkyiset ihmiset
Hei täällä koiranomistaja osallistuu ensimmäistä kertaa perinteiseen jokakeväiseen koirankakkakeskusteluun.
Nyt kun lumet sulavat hyvää vauhtia, olen koirani kanssa lenkkeillessä kiinnittänyt huomiota teiden varsiin. Törkyistä on. Koirankakkaa on joka puolella. Ei siinä mitään, mutta kun koira ei osaa katsoa mihin astuu, niin se kakka kulkeutuu meille sisälle. Koiran jalat pestään joka lenkin jälkeen, mutta silti, ällöttävää on. Syksyllä kerran kävi niin, että koira teki tarpeensa noin metrin tiestä sivuun. Menin korjaamaan koirani jätöksiä ja astuin suoraan pudonneiden lehtien alla vaanineeseen läjään. Eipä juurikaan ottanut päähän, eiPÄ.
Koirankakkapuheenvuoroni ei vastoin kaikkia taiteen sääntöjä rajoitu paskaan. Ihmiset ovat muutenkin törkyisiä. Tänään koirapuistossa hurttani löysi jotain, en tiedä mitä, näytti nenäliinalta. Käytetyltä. Koira söi sen (irti- ja tänne- käskyt vaativat näköjään vielä harjoitusta). YÖK. Miksi hemmetissä pitää heitellä mitä sattuu minne sattuu? Ja luonnollisestihan koirapuistossa ei tarvitse koirien paskoja kerätä, eihän? Siellä on ihan muuten vain kauhat ja roskikset. Siis ihan koristeena, ei sinne tarvitse niitä tupakantummpeja tai nenäliinojakaan laittaa.
Myös bussipysäkit ovat törkyisessä kunnossa, joka paikassa on tupakantumppeja. Kun minä poltin tupakkaa, laitoin tumpit roskikseen. Joka on usein ihan siinä pysäkin välittömässä läheisyydessä.
Entäs lasinsirut? Kerran näin kun nuori mies heitti pullon liikkuvasta autosta maahan. Hän oikein paiskasi sen pullon asvalttiin, kyseessä ei ollut ”olan yli heitto”, ei sillä että se olisi yhtään parempi. Joka reissulla koiran kanssa lasinsiruja pitää väistellä vähintään kerran. Olen harkinnut koiralle tossujen hankkimista, ihan sitä varten että anturat pysyvät ehjinä.
Ei voi muuta sano kuin että ihmiset ovat typeriä JA TÖRKYISIÄ.
Olen ajatellut aloittaa paljastuskampanjan. Minulla on aina lenkillä mukana puhelin, sellainen älypuhelin, tedättehän, missä on kamera. Jos ikinä näen että joku pösilö koiranomistaja ei korjaa koiransa kakkaa, otan kuvan ja laitan nettiin. Ja haukun tyypin ihan paikan päällä. Lisäksi ajattelin valjastaa aggressioni muutenkin tähän siivouskampanjaan. Jos esimerkiksi näen että joku heittää koirapuistossa tupakantumpin maahan, nostan metelin ja marttyyrin elkein kannan tumpin roskikseen. Lausunto, jonka tumpinheittäjätyperys kuulee, on tyyliä ”aikuinen ihminen eikä osaa roskista käyttää, tommoset pitäisi olla holhouksen alla eikä minkään koiran kanssa liikenteessä, varmaan koiraakin rääkätään mennen tullen ja palatessa, sivistymätön moukka joka ei osaa peruskäytössääntöjä, ei kyllä järki juokse, koirathan voivat syödä ne myrkylliset tummpit”. Voitte uskoa että musta lähtee ääntä kun sille päälle satun, joten koko kulmakunta tulee kuulemaan kuinka moukkamaiset tavat kyseisellä ihmisellä on.
Tapa se on tuokin purkaa aggressioita 😀
Markkinointimoka
Olipa kerran Suomen suurin kännykänvalmistusfirma. Meni hyvin, meni huonosti, mutta markkinointi on aina mielenkiintoista. Eikä me tavan talliaiset kyllä aina ymmärretä sitä.
Kyse on tietysti Nokiasta, se tempaisee taas.
Tunnen erinäisiä dj:tä, jotka jopa juoksevat pitkin maailmaa erinäisten toisten dj:iden perässä. Nyt yksi näistä huippunimistä on tulossa Suomeen; Dimitri form Paris soittaa Club Lumiassa. Club Lumia on Nokian projekti vuodelle 2012.
Tähän tapahtumaan, jossa Dimitri from Paris soittaa, eivät kuitenkaan kaikki pääse. Kyseessä on kutsuvierastapahtuma, johon Nokia kuitenkin armollisesti on arponut 150 lippua kutsuvieraslistan ulkopuolelta. Luulen että ne, joille Dimitrin kuuleminen livenä on tärkeää, ovat kaikki osallistuneet tähän arvontaan. Suuri osa pettyy.
Onko se nyt hyvää markkinointia, jos joku Dimitri from Parisin tyyppinen dj tuodaan tänne perähikiälle ja vaivaiset 150 lippua kutsuvieraslistan ulkopuolelta on ARVONNASSA? Loput vieraista ovat tietysti niitä kutsuttuja, joita ei voisi vähempää kiinnostaa joku ranskis levynpyörittäjä. Tunnen monia ihmisiä jotka ovat tällä hetkellä hyvin pettyneitä siihen että tämän tason dj jää näkemättä ja heidän sijastaan klubilla pyörii silmäätekeviä jotka eivät edes tajua kyseessä olevasta musiikkityylistä tuon taivaallista. Osa pettyneistä on Nokialla töissä, eikä uskalla avata suutaan potkujen pelossa.
Kukkuu kukkenhaim
Yleensä olen tyytyväinen kaikenlaisista uusista hankkeista, jotka lisäävät hyvinvointia henkisellä tai fyysisellä tavalla ja lisäävät työllisyyttä. Helsinkiin suunnitteltu Guggenheim-museo lisää henkistä hyvinvointia ja sen rakentaminen työllistää. Hyvä juttu, luulis. Mutta ei.
Guggenheim-säätiön on perustanut Solomon R. Guggenheim ja taiteilija Hilla von Rebay vuonna 1937. Säätiön tehtävä on edistää taiteen, arkkitehtuurin ja muun visuaalisen kulttuurin ymmärtämistä ja arvostusta pääosin modernin ja nykytaiteen aikakausina sekä kerätä, konservoida ja tutkia aikamme taidetta [Wikipedia]. Ehkä tunnetuin Guggenheim-museo on Bilbaossa, Espanjassa. Guggenheim Bilbao on piristänyt alueen taloutta merkittävästi ja tehnyt tulosta hyvin. Siispä monet muutkin kaupungit vinkuvat Guggenheimia helmoihinsa samanlaisen menestyksen perässä. Ihan kiva, mutta se maksaa. Se maksaa ihan hitosti.
Helsinki on siis haluamassa omaa Guggenheimiansa ja sille on jo tonttiakin katseltu valmiiksi. Guggenheim-säätiöltä on tilattu selvitys siitä, voisiko Guggenheim-museon rakentaa Helsinkiin. Pelkkä selvitys maksoi kuulema 2 miljoonaa euroa. Selvityksen mukaan Guggenheim-säätiö on myötämielinen hankkeelle.
Jos museo nyt tulee, se maksaa 140 miljoonaa. Josta 24 miljoonaa lisenssimaksua Guggenheim-säätiölle. Tämä lisenssimaksu kattaisi 20 vuoden lisenssin käyttöoikeuden. Jos näin lasketaan, niin hinta vuodelle on 1.2 miljoonaa. Helsingin kaupunki on tosin sanonut, että tämä 24 miljoonaa pitäisi tulla yksityisiltä tahoilta ja sehän ei mulle kuulu, mitä yksityiset rahallansa tekevät.
Museon rakentaminen maksaisi kuitenkin 140 miljoonaa euroa ja siitä noin puolet on kaavailtu valtion maksettavaksi. Kulttuuriministeri Arhinmäki on järkevä ja sanoo, että yleensä tällaiset arviot ylittyvät ja että valtio ei ole halukas tällaiseen rahantuhlaukseen (HS 10.1). Minäkin keksin paljon parempia hankkeita tällaisen rahamäärän käyttämiseen, kuin Guggenheim-nimen käyttö. Esimerkiksi lasten, nuorten, vammaisten ja vanhusten liikunta- ja kulttuuririennot. Toinen puoli rakennuskustannuksista tulisi Helsingin kaupungilta ja kaupungin veronmaksajana sanon tälle jyrkän EIn, syistä jotka edellä on kerrottu.
Sen lisäksi että rakennuskustannukset ovat hirvittävät, koko hanke tuntuu saavan vauhtia tyhjästä. Kävijämääräksi on arvioitu puoli miljonaa vuodessa. Vertailun vuoksi Kiasmassa on kuulema käynyt vajaat 200 000 ihmistä vuodessa ja Ateneumissa kuulema vajaa 100 000 (tosin suosituin näyttely Picasson töistä keräsi 4,5 kuukauden aikana 315 000 kävijää). Hankkeen edistäjät ilmoittavat tyynesti, että Guggenheim toisi kaupunkiin turisteja. Ilmeisesti turisteja tulisi TOSI paljon ja he kaikki kävisivät G-museossa. Näin tämä puolen miljoonan kävijätavoite tulisi helposti täyteen.
Kaiken kukkuraksi museo pitäisi rakentaa kaupungin paraatipaikalle presidentinlinnan viereen. TERVE!
Se mikä sai minut aloittamaan tämän jutun kirjoittamisen, oli Hesarin juttu 17.1. Jutun mukaan jos Guggenheimin kanssa lähdetään sopimukseen ja siitä halutaankin vetäytyä, se maksaisi monta miljoonaa!
Viimeaikoina on kuultu jatkoa G-keskustelulle. Arhinmäki sanoi, että kun nykysuunnitelman mukaan Helsingin pitäisi maksaa Guggenheim-säätiölle brändin käytöstä, niin entäs Helsinki-brändi? Kuinka arvokas se on ja kuinka paljon säätiön pitäisi maksaa sen käytöstä Helsingille? Hyvä veto, Paavo!
Helsingin kaupungijohtaja Jussi Pajunen kertoo, että arvio ja lausunto näistä rakennusrahoista on ennenaikainen. Että Arhinmäki ei oikeastaan voi vedota budjettiin, koska rahoja tarvitaan vasta 2014 ja ennen sitä ehtii hallituksin vaihtua. Että ei Arhinmäellä oikeastaan ole mandaattia lausua näistä rahoista mitään.
No mulla on, Suomen ja Helsingin kaupungin veronmaksajana. Helsingin kaupunki voi käyttää tähän kaavaillut rahat johonkin muuhun. Hyviä vaihtoehtoja on ne aikaisemmin mainitut riennot tai sitten voitte palkata vaikka lisää vanhustenhoitajia! Olen ennen pitänyt Pajusta jokseenkin järkevänä ihmisenä, mutta nyt kyllä tuntuu että se pitää saada pois tuolta pallilta ja heti. Onneksi Pajunen ei yksin voi päättää juurikaan mitään.
Herrana tässä sopassa sekoilee Janne Galle-Kallela-Siren, Helsingin kaupungin taidemuseon johtaja. Tyyppi aloitti johtamassaan museossa yt-neuvottelut, koska systeemi pitää järjestää uusiksi tulevan G-museon takia. Irtisanomisista ei onneksi puhuttu. G-museo ei ole vielä (toivottavasti ei ikinä) tulossa, joten mitään järjestäytymisneuvotteluita ei kannata vielä edes harkita
Vetäkää henkeä, menkää itseenne ja myöntäkää että kämmäsitte. Ja käyttäkää rahat johonkin muuhun.
Hyvä Ihminen
Lueskelen kaikenlaista hömppää ja asiaa. Olen jo pitemmän aikaa seurannut Kemikaalicocktail-blogia, jossa Noora Shingler ekojeesustelee. Monesti siellä on ihan hyvää juttua ja tietoa ja tutkimuksia, mutta nyt Noora luulee tietävänsä mikä on kellekin hyvästä. Ja kehottaa sabotoimaan kauppiaita, noita itsenäisiä yrittäjiä, jotka työllistävät monia ihmisiä ja yrittävät tienata leipänsä. Noora tuntuu olevan näitä henkisiä käpyläläisiä, joista Hesarissa pari päivää sitten kolumnoitiin. Kun luin tuota Virpi Salmen juttua, niin varsinkin auto-kohta herätti riemastusta ja toi heti mieleen Shinglerin.
Tämä viimeisin älynväläys, mitä Noora Shingler keksi, on ”pehmeä sabotaasi”. Mennään kauppaan ja käännellään kaikki tuotepaketit, jotka sisältävät ”huonoa tavaraa”, väärin päin. Huonoa tavaraa voisi olla tehotuotettu liha, aspartaamia sisältävä mehukeitto ja teollinen guacamole, joka ei ole avocadoa nähnytkään. Perusteluna tälle on, että ”mielestäni kukaan ei tarvi tällaisia ruoka-aineita”. Ja koska Noora on sitä mieltä, että kukaan ei tarvi, niin mennäänpä sitten kiusaamaan työtä tekeviä ihmisiä ja lisäämään heidän työtaakkaansa. Tottakai Nooralla on oikeus kiusata palkkaansa tienaavia hyllyntäyttäjiä, koska hän nyt on sitä mieltä. Jos minä olisin kauppias ja Shingler tulisi minun kauppaani kääntelemään tuotepaketteja, saisi hän kauppaani porttikiellon. Lisäksi voisin syyttää häntä elinkeinon häirinnästä ja omaisuuden tärvelemisestä.
Sen sijaan jos Shingler tulisi fiksusti ja asiallisesti kysymään että olisiko mahdollista saada tarjolle oikeaa guacamolea, jossa on avokadoa enemmän kuin 2 %, ottaisin ilomielin selvää onko sellaista tarjolla. Jos olisi, voisin ottaa valikoimaan, ainakin koemielessä.
Jos Noora Shingler on sitä mieltä, että jotkut asiat eivät ole kenellekään hyväksi ja hän sitten saa tällä lailla pehmeästi sabotoida ihmisiä tällä perusteella, niin minä taidan olla sitä mieltä, että Shinglerin pajatukset eivät ole kenellekään hyväksi ja alan pehmeästi sabotoida Noora Shingleriä. Esimerkiksi heittämällä häntä tomaatilla, jos hän tulee vastaan. Tomaatissa on muuten natriumglutamaattia. Joka siis EI ole hermomyrkky, on minua valistettu ja olen itsekin tutkinut.
Valitettavasti minulla vain ei ole tapana kanniskella tomaatteja repussani, muuta kuin kaupasta kotiin ja silloinkin ne on siellä siksi, että aion syödä ne, en hukata. Minusta ruokaa ei saa hukata. Niin, että siinä meni sekin pehmeä sabotaasi-idea harakoille 😦
Samassa artikkelissa, jossa Shingler kehottaa ihmisiä kiusantekoon, hän ohimennen kauhistelee kananugetteja JOISSA ON VAIN PUOLET LIHAA! Ajatella! Ne on hei kananugetteja, ei täyslihaa! Itse en osta mitään nugetteja, koska en halua käyttää omia rahojani tehobroilerin tuotantoon, mutta jos ostaisin tehobroileria, niin eikö se olisi järkevää käyttää se koko elukka eikä vaan niitä mehevimpiä reisi- ja rintapaloja? Kyllä kuulkaa ennen puhdistettiin elukan suoletkin ja niihin tehtiin makkaraa! Ajatella! Mua hirvenmetsästäjänä harmittaa, kun en osaa tehdä poskikeittoa. Kieltä ja sisäelimiä kyllä syön ja osaan niistä valmistaa ruokaa. Olen miettinyt sitäkin, että ottaisin niitä suolia, pesisin ja opettelisin tekemään makkaraa. Mutta Noora Shingler ei tätäkään herkkua voisi syödä, koska eihän se olisi 100% lihaa, siinä olisi se suoli päällä ja suolihan ei ole lihaa! HARMI! Ei se hirvi silti hukkaan meillä mene, vaikka en osaakaan tehdä suoliin makkaraa enkä poskikeittoa, suolet, keuhkot ja pää koirille ja luistakin keitetään tosi stydiä lientä. Kaikki käytetään!
Summa summarun, älkää kiusatko ihmisiä, vaikka Shingler siihen kehottaakin. Vastoin tämän kirjoituksen otsikkoa, Shingler ei ole hyvä ihminen. Hän tuntuu olevan itsekäs ja ilkeä tyyppi, joka luulee aina olevansa oikeassa ja jolla on oikeus kiusata toisten elinkeinoa. Tulee ihan mieleen hybris. Antakaa kauppiaille asiallista palautetta palautelaatikon kautta tai ihan naamatusten. Viesti, mitä kauppiaat kuuntelevat varmasti, on raha. Älkää käyttäkö rahaanne semmoisiin tuotteisiin, mistä ette pidä ja minkä tuotanto teidän mielestänne pitäisi lopettaa. Älkääkä lukeko Kemikaalicocktailia jos se saa teille palkokasvin takaraivoon.
Kuka ihme nyt Suomessa edes tarvii avokadoa? Tai kampasimpukoita? Ei kukaan MUTKUMÄHALUUN!
Pettymys
Tämä kirjoitus sisältää vulgääriä kieltä. Jos et kestä vulgäärisyyttä, niin lopeta lukeminen nyt ja suunnista muille sivuille.
Olin aamuna aivan hiilenä kun kurkkasin someen, nyt olen jo hiukan lientynyt, enää vain pettynyt. Hiileentymisen ja pettymisen syy oli se, että useat ihmiset, joiden ajattelin olevan aivan järkeviä ja tasa-arvoa kannattavia ihmisiä, ovatkin moukkia, eivätkä kannata tasa-arvoa ollenkaan. Kyse on tietysti presidentinvaaleista ja siitä, että ketä ehdokkaat nussivat.
Näiden ihmisten mielestä Niinistö olisi parempi presidentti kuin Haavisto, koska Haavisto on homo. Miten voi aikuisia ihmisiä näin paljon kiinnostaa se, kenen kanssa aikuiset itsemäärämisoikeuden omaavat ihmiset makaavat? Pitäisikö tässä olla peloissaa siitä, että joku alkaa minunkin naimisia kyttäämään? Että missä asennossa ja mihin aikaan päivästä?
Tämä homohomma verhoillaan erilaisin perustein. Useat niistä eivät pidä vettä. Esimerkiksi:
Eihän Suomen puolustusvoimien ylikomentaja voi olla sivari!
Hei, Suomen puolustusvoimien ylikomentaja viimeiset 12 vuotta on ollut punainen nainen, joka ei ole suorittanut asevelvollisuutta ensinkään. Haavisto on suorittanut asevelvollisuuden. Nyt tietysti joku näppärä sanoi, että ”no hööhöö eihän naisilla ole asevelvollisuutta”. Tässä keskustelussa ei oteta kantaa Suomen armeijan tasa-arvoisuuteen, vaan siihen, että onko ehdokas tai presidentti suorittanut asevelvollisuuden.
Toinen esimerkki, mihin vedotaan on ”no eihän se Haavisto edes pääsis vierailuille maihin kun se on homo, ainakaan muslimimaihin”. Öööö. Ulkopolitiikkaa ei tehdä nussien vaan diplomatian voimin. Haavisto on oivallinen diplomaatti. Sehän on jo nähty, kun hän on käynyt MUSLIMIMAISSA sovittelemassa rauhan puolesta.
Yksi perustelu on, että ”miltä se nyt näyttäisi jos Suomen ensimmäinen nainen olisi mies”. Ajatelkaa, viimeiset 12 vuotta Suomen ensimmäinen nainen ON ollut mies! Ihan hyvinhän se on toiminut. Kaiken lisäksi, pitäisikö perhesuhteiden vaikuttaa siihen millaisen luottamustoimen tai työpaikan ihminen saa Suomessa? Minä en varmaan saisi sitä ja tätä ja tuota työpaikkaa ja luottamustointa koska elän susiparin toisena osapuolena, se toinen puolikaskin on välillä vähän vinksallaa, isäni on sellainen ja tällainen ja äiti tuollainen, siskosta nyt puhumattakaan!
Kolmas, ehkä huvittavin on ”mitä muutkin meistä ajattelevat”. No ajattelevat mitä ajattelevat. Länkkärit tuskin paskan välittävät siitä, kenen kanssa se Suomen presidentti sänkynsä jakaa. Eivätkä näytä muutkaan maat välittävän. Suomalaisten suuri synti on aina ajatella ”mitä ne muutkin meistä ajattelevat”. Mitä väliä sillä on, mitä muut ajattelevat, kunhan eivät päälle karsi. Enkä minä usko, että kukaan tänne hyökkää, vaikka presidentti olisi aseksuaali!
Toiset, paremmat kritiikit ovat tyyliä ”ei ole koskaan valmistunut muuta kuin ylioppilaaksi”. Tuo minuakin vähän mietityttää, se on tietty signaali siitä, että kaksikymppisenä Haavisto oli ehkä sellainen, että ei saattanut aloittamiaan asioita loppuun. Siis oli ehkä. 20 vuotta sitten. Mistä me tiedämme, miksi Haavisto jätti opinnot kesken? Kaiken lisäksi siitä on kaksikymmentä vuotta, voipi EHKÄ olla, että Haavisto on muuttunut, aikuistunut ja kehittynyt ihmisenä. Lisäksi kuulkaas kokemus korvaa joskus formaalin koulutuksen. Tai ei korvaa, vaan tekee tarpeettomaksi.
Jos kerran olette sitä mieltä, te tumpelot, että Niinistö on parempi, niin perustelkaa se muilla tavoin, kuin että ”no eihän homo voi olla Suomen presidentti”. Voipas. Homous on ominaisuus, jota ei ole itse valittu. Niinollen sitä ei voi käyttää esteenä luottamustoimeen tai vaikkapa virkaan valittaessa. Jos käytetään, niin saman tien voi käyttää klausuuleja ”ei naisia tähän toimeen” tai vaikkapa ”vasenkätiset vankilaan”. Sanoisitte ennemmin vaikka että ”en halua Haavistosta presidenttiä, koska Haavisto on vihreä”. Antaisitte itsestänne fiksumman kuvan. Tai hei, mitä jos vaikka keksisitte miksi Niinistö on PAREMPI kuin Haavisto. Jos ainoat väitteet väittelyssä muodostuvat siitä, miksi toinen on huonompi, kannattaa olla hiljaa….
Minusta molemmat ehdokkaat ovat hyviä, molemmilla on kansainvälistä kokemusta, molemmat ovat kypsiä aikuisia. Haavisto ottaa paremmin ja selkeämmin kantaa asioihin. En minä oikein muita eroja noista keksi.
Olen jo päättänyt ketä äänestän toisella kierroksella, mutta enpä kerro teille, lälläsläää ❤
Maku muuttuu
En ole pitkään, pitkään aikaan juurikaan syönyt sikaa, koska tavallisesta kaupasta ei juurikaan saa luomusikaa. Ainoastaan Pajuniemen paistettu luomusian filee menee hyvin esimerkiksi leikkeleenä, pizzassa ja vaikka pastakastikkeessa. Joulukinkku oli luomua ja siitäkin otettiin yhteensä 4 annokseen pakkaseen vastaisen varalle (=kinkku-herkkusieni-ananas-sinihomejuustopiza, kiitos). Samalla todettiin, että jatkossa mulle ei erikseen tarvi joulukinkkua ostaa, pari pakettia tuota luomufilettä riittää hyvin.
Koska en ole syönyt pitkään, pitkään aikaan juurikaan sikaa, makuni on muuttunut. En nyt muista missä, mutta syksyllä maistoin tavallista sikaa, oliko pekonia vai mitä ja maku ei kyllä miellyttänyt. Siis liha oli vastenmielisen makuista. On todettu, että maku muuttuu, se tottuu eri asioihin ja tottuu niistä myös pois. Useat ruoka-aineet ovat sellaisia, että niistä ei ensin tykkää, mutta hetken päästä tykkääkin. Hyviä esimerkkejä monien kohdalla ovat sinihomejuusto ja punaviini. Itselläni kävi juuri näin molempien kohdalla, että ensin olin ihan että hyi ja nyt niitä menisi vaikka kuinka. Ilmeisesti kaikki maut ovat sellaisia, että vaikka niistä ei ensin tykkäisikään, niin kun syö 10-12 kertaa, niin makuun tottuu. Jos sitten ei vielä rakastakaan ko. makua, niin pystyy hyvillä mielin kuitenkin syömään.
Minun makuni on ilmeisesti tottunut pois porsaanlihan mausta. Tai sitten se oli vain se lihan laatu, nimittäin söin tänään pekonia ja syön huomenna lisää. Helluni löysi kaupasta Pajuniemen luomupekonia! Enpä olisi ihan heti uskonut, että syön vielä pekonia, mutta näin vain kävi. Teimme tänään meksokolaista ruokaa ja siihenhän kuuluu monenlaista soossia. Yksi sooseista sisälsi valkopapuja tomaattikastikkeessa, tomaattimurskaa, linssejä, sipulia ja sitä pekonia. Soosi oli tosi hyvää! Kaksi pekonisiivua jätettiin aamuksi, niin että aamupalaksi saan munia ja pekonia. Viime kerrasta onkin aikaa.
Hellu, joka on viime aikoina käsitellyt pekonia enemmän kuin minä, sanoi että tämä Pajuniemen oli parempilaatuista, jotenkin tiivimpää ja tönkömpää. Tiedä sitten oliko jalostuksen ansiota vai sen, että possua on syötetty ja muutenkin pidetty paremmin kuin tehosikoja.
Epäloogisus ei nappaa
19.12.2011
Filed under Aivopierut, Ei kannata tehä huonoa ruokaa, IhmiSET!, Terveys
Kyllä nyt karppaajia taas lyödään. Ymmärrän kyllä että lapsia pitää suojella ja uusille vanhemmille antaa ohjeita esimerkiksi siitä miten koostaa lapselle terveellinen ruokavalio, mutta jotain loogisuuttaa voisi sisällyttää ohjeisiin ja käytäntöihin.
Karppaushan on ollut nyt kauhiasti julkisuudessa ja yleensä ottaen kaikki ravitsemustieteilijät tyrmää asian täysin. Minusta se on pöljää, koska kunnolla karppaava saa yleensä esimerkiksi enemmän kuitua kuin ”normisyöjä”. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että karppaaja syö älyttömästi kasviksia. Samasta syystä vitamiinipuutokset on harvinaisia, siis jos karppaa oikein. Kunnolla karppaaminen ei tarkoita sitä että ei syö muuta kuin proteiinia, siis juustoa, kananmunia, mereneläviä, lihaa ja rasvaa. Karppaukseen minun mielestä kuuluu aina kasvikset mitä suurimmassa määrin. Kasvikset takaa riittävän kuitujen ja vitamiinien saannin. Siksi toisekseen on muistettava että on erilaisia tapoja koostaa karppausruokavalio, osa esim ”hyväkarppaa” eli välttää nopeita hiilihydraatteja, kuten valkoisia jauhoja ja sokeria ja syö kyllä viljatuotteita mutta vain täysjyväviljatuotteita. Jos meinaa loppuikänsä idioottikarpata eli syödä vain proteiinia ja rasvaa, niin silloin ei kyllä hyvin käy ja ko. ihminen pitää hetimiten toimittaa laaja-alaisesti ajattelevan ravitsemusterapeutin luokse.
Nyt lehdissä on ollut juttuja siitä, että karppaavat vanhemmat on laittaneet lapsensakin karppaamaan. Tämä ei valtion virkamiehille ja terveydenhoidolle käy, heidän mielestään lasten pitää syödä leipää ja pottua. Jossain mentiin jopa niin pitkälle että lapsia meinattiin ottaa huostaan koska he eivät saaneet leipää ja kaurapuuroa. Urpoa, sanon minä. Nimittäin jos perhe on kasvisyöjiä täynnä, se ei ole mikään juttu. Se selviää Helsingin uutisten jutusta nimeltä ”Karppaajaperheen tie vie ravitsemusterapeutille”. Jutussa ravitsemusterapeutti Tuula Heikkinen sanoo: ”Jos neuvolassa tulee esille, että lapsikin karppaa, perhe saa varmasti lähetteen ravitsemusterapeutin vastaanotolle”. Tämä siksi, että ”Osa lapsista on luonnostaan hyvin valikoivia. Tämän vuoksi lapsia ei pitäisi opettaa karttamaan mitään ruokia.” Kyllä, makuaistihan tottuu eri asioihin kun niitä eri asioita tarpeeksi maistelee, siksi tota valikoivuutta pitää vähän ohjata. Enihuu, karppaajaperhe ”saa varmasti” lähetteen ravitsemusterapeutille, koska karppaajaperheen lapset opetetaan karttamaan karkkia, limsaa, viljatuotteita, sokeria jne.
Eihän se käy, ei lapsia pidä opettaa karttamaan mitään ruokia.
Paitsi jos perhe on kasvissyöjäperhe. Juttu nimittäin jatkuu näin: ”Kasvissyöjien määrä on kasvanut paljon ja tämä suuntaus nähtävissä etenkin Viikissä, missä Tuula Heikkinen työskentelee. Vanhemmat ovat myös perehtyneet hyvin ravitsemusasioihin. Kasvissyöjäperheille suositellaan kuitenkin käyntiä ravitsemusterapeutilla.”
Eli karppaajaperhe lähetetään ravitsemusterpapeutille, mutta kasvissyöjille sitä vain suositellaan. Siitä huolimatta että lapsia ”ei pitäisi opettaa karttamaan mitään ruokia” ja kasvissyöjäperheissä lapset opetetaan karttamaan lihaa. Missä se logiikka nyt luurasikaan?
Itse olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että kannattaa syödä hyvin ja itselle sopivalla tavalla. Jotkut karppaa (toivottavasti ”oikein”), jotkut on vegaaneja (toivottavasti ”oikein”) ja jotkut syö täysin sekaruokaa. Olen myös sitä mieltä että nykyään lihaa käytetään liikaa, mikä on johtanut eläinten olosuhteiden huononemiseen tehotuotannon myötä ja myös lihan laadun huononemiseen. Mielestäni on ihan ok syödä lihaa, mutta ei niin paljoa kuin sitä nyt kulutetaan. Esim lakto-ovo-kasvisruokavalio mahdollistaa myös karppauksen. Jos siis siihen suuntaan haluaa mennä.
Samppanjamaistiaiset II & III
30.11.2011
Filed under Ei kannata tehä huonoa ruokaa, Hörhöily, I lovez, Maailmanparannus
Meillä oli kesällä ensimmäiset samppanjamaistiaiset maailmanlopun hilpeissä meiningeissä. Sen jälkeen on järjestetty kahdet maistiaiset, joista toisesta tulee tynkäraportti (koska kämmäsin puhelimen kanssa eikä oma muisti riitä niin pitkälle) ja toisesta kokonainen.
II
Alkupalana oli kauraleipää, lohilevitettä ja haaparouskusalaattia, tomaattikuutioita ja rucolaa, lisäksi marinoituja latva-artisokan sydämiä. Palanpainikkeena oli Gosset Excellence, jonka ensimmäinen siemaus aiheutti irvistyksen hapokkuudella ja kuivuudella. Gosset on hiukan paahteinen ja siitä puuttuu jälkimaku. Maku taittuu hapokkaasta paahteiseen ja häviää nopeasti. Maku paranee kun juomaa seisottaa lasissa vähän aikaa.
Välijuomana Baron-Fuente grande reserve brut. Siinä on mahtava aprikoosinen tuoksu ja hyvin hapan maku. Maussa kulkevat rinnan se happamuus ja hyvä hedelmäinen maku mutta se happamuus dominoi, mikä ei ole hyvä. Jos tätä tarjotaan esim alkumaljaksi niin juon kyllä mutta en osta itse.
Pääruokana oli tattirisottoa, joka oli älyttömän hyvää. Jälkkärinä oli superkeksejä joita tein hiukan säätäen Kinuskikissan ohjeella.
Kolmatta samppanjaa en muista, mutta illan kulkua kuvaa se, että emäntä sanoi jossain vaiheessa että ”mun pitää kaataa lisää ku en ehtiny äskön maistaa”. Muistiinpanoissa lukee myös että ”Oikein hyvä mutta ei mitenkään erikoinen. Voi ostaa toistekin.” mutta en tiedä mihin juomaan tämä kommentti viittaa. Totuuden nimissä täytyy sanoa että nestemäiset nautintoaineet eivät rajoittuneen samppanjaan, kulutimme myös emännän ouzo- ja luumuliköörivarastoja…
III
Kolmannella maistiaiskerralla kokoonuimme toisen pks:lla asuvan jäsenen luokse. Tarkoituksena oli syöpötellä ja juopotella, saunoa ja jatkaa matkaa Baariin jossa emännän isäntä soitteli levyjä.
Ilta alkoi isännän tekemällä tervetuliaismaljalla, jonka aineksia ei kukaan muista. Drinkki koottiin viinakaapin pullonjämistä ja se maistui kaikille.
Alkupalaksi oli tällä kertaa ”sapasta” (mikä ärsyttävä sama tuokin on), tarkemmin eriteltynä hevosen suolalihaa, luomukalkkunaa, mustaviinimarjahyytelö ja Kantolan Valituilta hienoja ruiskeksejä. Juomana oli Taittinger rosé. Taittinger tarjosi miedon tuoksun jossa oli häviähdys jostain, jota kukaan maistajista ei saanut kiinni. Rosé on helppo juotava, lattea, maussa on vähän marjoja ja kokonaisuus on neutraali.
Pääruokana oli modattu italalialainen pastavuoka Chocochilin ohjeella. Unohdin ostaa herneitä joten vaihdoin ne kidneypapuihin. Vuoka oli hiukan kuiva, mutta maistuva. Lisäksi oli vihreähköä salaattia. Juomana oli Blondel Premier Cru, jonka maistoimme neutraaliksi ja helpoksi juotavaksi jossa mikään ei töki. Kokonaisuus on pehmeä ja jäsen J sanoi maun olevan kolmiulotteinen. Kun kuplivaa ottaa suuhun yhtä aikaa ruuan kanssa, juoman maku muuttuu ja vahvistuu ihmeesti ja lopputulos oli hyvä!
Jälkiruokana oli valikoituja suklaakonvehteja ja juomana Louis Massing brut réserve, joka on hyvä seurusteluun. Juoma on kuiva ja mauton. Vaikka juoma on ”mauton” niin maku tulee kuitenkin kolmessa vaiheessa joissa ensimmäisessä on vähän makua, toisessa lyö tyhjää ja kolmanneksi tulee ensimmäistä vaihetta voimakkaampi maku takapotkuna. Arktinen Haapa ei tykkää, mutta jäsen J voisi juoda tätä kuumana kesäpäivänä.
Ilta jatkui siinä sitten saunalla ja Baarilla, jonne jäsen A jäin valomerkkiin asti ja kaksi muutä jäsentä luovuttivat paljon ennen sitä.
Ennen-jälkeen III
Tämä ensi kevättä varten tiedoksi, ballerinakelit taitaa tältä vuodelta olla jo ohi.
Ballerinat on kätevät ja yksinkertaiset kengät. Pienet ja helppo ottaa mukaan esim varakengiksi jos laittaa korkkarit jalkaan.
Ballerinoja voi kaapissa olla montaa väriä, minä halusin punaiset, mustat ja harmaat. Koska en osta mitään mikä ei ole juuri sitä mitä haluan TAI mitä ei helposti voi tuunata semmoiseksi mitä haluan, olen saanut aikaiseksi hamstrata kaappiini vasta mustat. Punaiset olivat väärän punaisia. Sopivat harmaat maksoivat liikaa.
Mustat olivat ihan jees ostokunnossa, ihan perusballerinat rusetilla. Rusetti oli ohutta nyöriä eikä sillä ollut mitään muuta funktiota kuin koristaa. Rusetti ei tämmöisellä funktiolla oikein sovi mulle, halusin jotain muuta. Päätin niitata. Hain oikeanlaisia niittejä vaikka mistä (ja ostin vääränlaisiakin mutta niillekin on jo käyttötarkoitus tiedossa) ja sitten näin tähtiä.
Tässä kuvassa ennen-vaihe sekä vaiheessa-vaihe:
Valmis:
Rusetit oli kiinnetty kenkiin muutamalla pistolla, joten ne sai helposti pois. Tähdet ovat metallia ja niiden sakaroiden kärjissä on piikit. Piikit työnnetään koristeltavan materiaalin läpi ja taitetaan – minä taitoin tähden keskustaa kohti – ja sillä siisti. Piikit menivät helposti nahasta ja kankaasta läpi.
Tähdet eivät aivan peitä pistojälkiä, mutta melko hyvin. Jos jotakuta häiritsee kengissäni tähtien lomasta näkyvät neulanpistojäljet, kääntykööt katselemaan muualle:P
Noin kuukausi tämän väkertämiseen jälkeen luin lööpistä että tänä syksynä tähdet ovat muotia. Olenkohan joskus sanonut että olen ennustaja…? 😀
Ennen-jälkeen II
Tilasin taannoin Olivia-lehden ja sain tilaajalahjaksi IvanaHelsingin suunnitteleman pörssin mallisen iltalaukun. Malli oli hyvä, kuosi huono. En pidä kuosin kuvista ja pohjavärikin oli liian kuparinruskea. Pidän vaaleanruskeasta ja beigestä. Mummovärejä.
(Tajusin tämän ennen-jälkeen idean siinä vaiheessa kun kuositus oli jo tekovaiheessa, pörssin alareunassa näkyy uusi kangas mukapiiloon taiteltuna)
Ei muuta kuin neulaa, lankaa ja kangasta kauniisiin kätösiin ja pörssille takki päälle. Kankaaksi valitsin harmaan satiinin. Se sopii hyvin garderoobiini, siellä on ennestään mustia, punaisia ja harmaita rytkyjä. Ja vähän niitä mummovärejäkin.
Otin laukusta kaavat neulaamalla kaavamuovia pussi päälle ja piirtämällä saumat, yläosan laskoksissa piti vähän mennä fiilispohjalta. Leikkasin kappaleen ja ompelin kankaan pussiksi. Ompelin pussin käsin metallikehyksen reunaan. Tulos on siisti ja tätä pörssiä on käytetty jo monta kertaa kekkereissä. Se on hyvänkokoinen, sinne mahtuu vaikka mitä! Tykkään!
ArktinenHaapa 