Potentiaalinen yhdyssana

Posted On 13.01.2009

Filed under Yhdys sana

Comments Dropped leave a response

Nillitän aina ja kaikille oikeakielisyydestä ja kielen käytöstä. Oikeakielisyys ei tarkoita esimerkiksi sitä että kirjoitusvihreitä ei sasi tull tai että ei sais puhua tai kirijottaa ommaa kieltä.

Ensin tuli yhdyssana. Miten se voi olla niin vaikeaa kirjoittaa mattolaituri, Lappeenranta tai ostoskärry? En tajua.

Viime vuoden lopulla tuli uusi yhdyssana: potentiaali. Itse osaan käyttää potentiaalia kohtuullisen hyvin ja käytänkin. Useat eivät kuitenkaan osaa ja käyttävät silti. Potentiaali on verbin tapaluokka, joka ilmaisee mahdollisuutta, siis että joku ehkä tapahtuu tai tapahtui tai ehkä tehdään tai tehtiin. Vaikeuksia lienee eniten olla-verbin potentiaalissa, koska ollan potentiaali on lienee. Monissa kirjoituksissa joita olen lukenut, on aivan oikein käytetty kaikissa kielioppioppaissa mainittua -ne -tunnusta kun on käytetty potentiaalia, mutta sitä on käytetty väärin. Ei liene harvinaista lukea jostain että ”vieras tulnee huomenna” tai että ”vieras olnee matkustanut junalla”. Että näin. Oikeat muodothan ovat ”vieras tullee” ja ”vieras lienee matkustanut”. Ensimmäinen selittyy suomen kielellä joka on omituista (s:n, l:n ja r:n perässä tunnus ”-ne” assimiloituu) ja toinen sillä että kyseessä on perfekti joka perusmuodossaan on olla-verbi yhdistettynä varsinaiseen tekoverbiin ja sen olla-verbin potentiaalihan oli lienee (huom! ollan passiivin potentiaalin preesens on oltaneen – suomen kieli ON omituista).

No nyt kun on selitetty lieneet ja tulleet ja muut potentiaalihässäkät niin voikin ihmetellä että miksi tätä verbin muotoa pitää käyttää jos ei osaa? Ihmiset taitavat luulla osaavansa eivätkä kuitenkaan osaa – vaikka nämä asian on opetettu koulussa! No, en minäkään osaa derivoida tätä nykyä ilman maolia, mutta kieltä sentään käytetään joka päivä! Minä en ole derivaattaa tarvinut yli kymmeneen vuoteen.

Helpoin tapa välttää virheet potentiaalissa on käyttää tavallisemman kuuloista verbin muotoa ja liittää siihen mahdollisuussana, esimerkiksi taitaa, ehkä tai jotain muuta tosi yleistä ja helppokäyttöistä. Voisi sanoa esimerkiksi että ”vieras ehkä tulee” tai ”vieras taisi matkustaa”. Kuulostaako potentiaali jotenkin hienommalta tai virallisemmalta kuin tämä helppo tapa, vaikka potentiaalia käytettäisiin väärin?

Kolmas yhdyssana poksahti tänään, vaikka olen siihen kiinnittänyt jo aikaisemmin huomiota; murteet lehtikirjoituksissa! Varsinkin itä-ja pohjoismurteet joissa minä on mie ja sinä sie ja Rauman murre. Kun lukee lehdestä jotain haastattelua, jossa haastateltavana on jotain tällaista mainittua  murretta puhuva ihminen, haastattelu on väistämättä, joka kerta, riippumatta lehdestä kirjoitettu aivan typerästi. Jutun ensimmäinen sitaatti (tai suora lainaus tai miksi sitä sanotaan) on AINA väistämättä kirjoitettu murteella. Kun juttu etenee, siirrytään yleis- tai kirjakieleen. Yleisesti ottaen aloituksen jälkeen kirjoitetaan kirjakieltä, mutta välillä jotkut kommentit ovat murteella ja aina juttu lopetetaan haastateltavan kommenttiin joka kirjoitetaan murteella. MIKSI? Jutussa ei tunnu olevan mitään yhtenäistä linjaa kielen osalta. Kaiken lisäksi usein, ainakin pohjoismurteiden osalta, murteet on kirjoitettu väärin; sanassa lauseessa voi olla kirjakieltä ja sitä murretta.

Ystäväni esitti tähän pari syyvaihtoehtoa. Oikoluennassa on kesäharjoittelija. Vasta-argumentti: aina, ympäri vuoden ja joka lehdessä? Lisäksi tämä syyvaihtoehto ei selitä sitä että osa jutusta on murteella ja osa ei.

Toinen, parempi syyvaihtoehto on se, että kaiken takana on Suuri Kurpitsa. Näissä jutuissa Suuri Kurpitsa ei osaa päättää kumpi on parempi; kirjakieli vai murre, ja hyppii sen takia vaihtoehdosta toiseen. Luulen että tämä jälkimmäinen on parempi selitys.

Mielen kiinnolla odotan että mikä on seuraava yhdyssanani. Mikä olnee seuraava nillitys kieli opin puitteisa. Koska mie saan taas vaahota?

Ai nii, semmonen juttu, että minun murteesa tullee tarkottaa sekä ”tulee” että ”tullee”. Ko sanon että ”kaveri tullee kahavile”, niin ottakaapa selevää että onko kaverin kahavittelu varmaa vai ei.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s