Kann

Posted On 14.11.2011

Filed under Yhdys sana

Comments Dropped leave a response

30.1.2009 kirjoitin raivoisan huomion siitä että Cannes sanotaan aina väärin. Vähän aikaa sitten Cannesissa oli Europpan johtajien huippukokous ja siitä uutisoitiin laajasti. Kaikki, aivan kaikki toimittajat ja uutistenlukijat sanoivat kaupungin nimen oikein, myös taivutusmuodoissa.

”Kannissa alkava huippukokous…”

”Kanniin saapui valtionjohtajia…”

Ja niin edelleen.

Mainokset

Hoidot – Evita-lehti

Posted On 18.01.2011

Filed under Yhdys sana

Comments Dropped leave a response

Kuukauden päästä ilmestyvässä Evita-lehdessä on aiheena ”helmähoidot ja ihon tehotuotteet”.

Mikä on helmähoito? 😀

Ihan kohtuuhyvä lehti, btw.

Karkit OVAT epäterveellisiä

ARGH!

Iltasanomissa on juttu karkkien kalorimäärästä. Ravitsemustieteen yliopisto-opettaja Eeva Voutilainen sanoo
”Karkit eivät ole epäterveellisiä, jos niitä syö silloin tällöin. Haitallisiksi karkit muuttuvat, kun niitä syö usein ja niillä aletaan korvata muuta ruokaa ruokavaliosta.”

Siis jos otan yhden merkkarin, se ei ole epäterveellinen. Mutta jos korvaan esimerkiksi aterian merkkareilla, niin ne yhtäkkiä muuttuvat epäterveellisiksi jonkun maagisen väliintulon seurauksena?

Kuules nyt Eeva, karkit ovat AINA epäterveellisiä. Voisi ehkä sanoa että pieninä määrinä ne eivät aiheuta (paljoa) haittaa, mutta suurina määrinä aiheuttavat.

Mikään ruoka-aine ei ole yhdessä tilanteessa terveellinen ja toisessa epäterveellinen, koska niiden koostumus ei vaihtele tilanteen mukaan.

Ehkäpä ravitsemustieteiden koulutukseen pitäisi lisätä myös äidinkieltä ja semantiikkaa.

Äidinkielen oppitunti nro 4367

Posted On 20.03.2009

Filed under Yhdys sana

Comments Dropped leave a response

Opin eilen uuden sanan. Bongasin sanan yhestä plokista. Sana on

EKVIVOKAATIO.

Muistakaapa se kun puhutte viineistä, vuorista ja kuusista. Tai maahanmuuttajista.

Laurent

Posted On 25.02.2009

Filed under Yhdys sana

Comments Dropped leave a response

Katsoin juuri MTV3:n uutisia. Siinä kaiken uutishässäkän ja talouden ja sään jälkeen tulee puoli kasin maissa yhteenveto. Juontaja sanoi että Ranskassa on tehty ennätyksiä kun ”Iiv Saa Laurentin” jäämistöä huutokaupataan. Rouva uutistenlukija siis tarkoitti Yves Saint Laurentia ja onnistui lausumaan etunimet oikein ja sukunimen väärin. HELOU? Miksi ei koko nimeä oikeen tai väärin.

Ja se sanotaan iiv saa loraa ja pitkät aat lausutaan nenään. Nasaalisti.

Suoramarkkinointia

Posted On 13.02.2009

Filed under I lovez, Yhdys sana

Comments Dropped leave a response

Tykkään kengistä. Mulla ei kuitenkaan ole niitä sataa paria ja ne parit mitä on, on käytössä (no okei melkein kaikki).

Koska tykkään kengistä, olen käynyt myös Nina’s -nimisessä kaupassa kun se oli taannoin ainoa kauppa täällä joka myi Marc Jacobsia (liekö vieläkin). No ei sielläkään ollut sitä mallia mitä halusin. Onneksi, sillä ne maksoivat 750 euroa. Niin tällä hetkellä kalleimmat kenkäni ovat Haltin vaelluskengät jotka maksoivat jotain vähän vajaa parisataa euroa. Ostin ne hirvimetsälle. Villaiset pohjalliset ja vedenpitävyys tekevät niistä ideaaliset metsäkengät.

No minä sitten Ninan liikkeessä käynnin jälkeen olen ollut Nina’sin maililistalla. Sieltä tulee kivoja ilmotuksia esim. siitä että nyt Nina’s myy Christian Louboutinia. Eipä ole näkynyt sopivaa mallia, mikä on hyvä koska louboutinit maksavat nekin satoja euroja. Mutta on ne vaan niin ihanan näkösiä jotku niistä.♥

Nyt tuli Ninalta kutsu paukulle. Kutsussa lukee: ”Tervetuloa ystävänpäivä shampanjalle Nina’siin!”.

Se on ystävänpäiväšampanja! YHDYSSANA! Ja lisäksi suomen kielessä ei suositella käytettäväksi kahta kirjainta kuvaamaan yhtä äännettä (š vs sh). Toki myönnettäköön että shampanja on jo niin kulunut juttu että ei sitä kai yleensä virheeksi katsota paitsi jos luetaan kielioppia kuin piru Raamattua. Ja minähän luen!

Harmi vaan että en pääse paukulle huomenna Nina’siin, olen matkalla 😦

Viiniä ja kuusia

Posted On 03.02.2009

Filed under Yhdys sana

Comments Dropped leave a response

Luinpa tuossa Saija Jokelan blogia ja sen kommentteja. Joku Juha Väänänen siellä sanoo että Ranskassa juodaan viintä. Tiedoksi Juhalla että viintä ei voi juoda. Sori. Se on yleensä nahkaa ja roikkuu ihmisen selkäpuolella. Viiniä sen sijaan voi juoda ja itsekin juon sitä harva se viikko. Kun puhutaan viinistä, voidaan puhua joko juomasta tai nuolikotelosta. Viiniä juodaa, viintä kannetaan.

Muita suomen kielen hassutuksia ovat esimerkiksi kuusi ja vuori. Jos puhutaan kuusipuusta, sanotaan kuusen, jos puhutaan numerosta, sanotaan kuuden. Takin vuori taipuu vuorin, vuorista jne, Mt Everest taas vuoren, vuoresta. Joskus joku kysyy, kun teen vaatteita, että ”meinaatko laittaa hameeseesi vuoren”. No öö tarkoitatko Fujin kuvaa vai mitä? Oikea vuori ei mun hameeseen mahdu. Mun perse ei kuitenkaan IHAN niin leveä ole…

Opetelkaa nyt prkl äidinkielenne!

Väsymystä Kännissä

Posted On 30.01.2009

Filed under Hörhöily, Yhdys sana

Comments Dropped leave a response

Minua on viime aikoina väsyttänyt ihan tolkuttomasti. Olin kipeänä uuden vuoden aikoihin. Pelikunto palasi viikossa. Viime viikolla tauti palasi. En ole varma oliko kyseessä sama tauti mutta sairastuin siis taas. Maanantaina alkoi yskittämään, tiistaina yskitti vielä enemmän mutta kävelin kuitenkin töistä kotiin. Iltapäivällä alkoi kuume nousta ja keskellä yötä sitä oli jo 38.6. Se tuli kyllä kahessa päivässä sitten alas se lämpötila. Lauantaina oli hellun muutto mutta muuten olenkin ollut aika hiljaa paikallani. En ole käynyt nyt melkein kahteen viikkoon salilla tai lenkillä ja olo on sen mukainen. Keskiviikkona kävin pilatesta harjoittamassa mutta muuten olen makoillut. Nyt viikonloppuna on pakko päästä lenkille ja maanantaina salille, muuten hajoaa pää.

Mua on siis nyt koko tän vuoden väsyttänyt aivan älyttömästi. En tiä onko kyse noista taudeista vai liikkumattomuudesta vai molemmista. Kun menen töistä kotiin, olen jo ihan kuollut. Nukun kuitenkin kahdeksaa tuntia yössä, joten unen puute ei pitäisi vaivata – senkään perusteella että aamuisin on suhteellisen helppoa päästä ylös.

Mulla on aikaisemminkin vuoden alussa ollut suunnatonta väsymystä, ja entinen pomoni teki diagnoosin: kevätväsymys. Jostain syystä valon lisääntyminen aiheuttaa kuukahtelua. Asiaan saattaa toki vaikuttaa myös se, että mulla ei enää ole samanlaisia lomia kuin kouluaikoina. Ei ole syyslomaa, ei joululomaa ja talvilomakin on usein maalis- tai huhtikuussa. Vähemmästäkin väsyttää.

Raportoin väsymyksen jatkumisesta tai vähenemisestä kunhan pääsen taas liikenteeseen.

Sitten Cannesiin. Aikaisemmin valitin siitä että toimittajat eivät juurikaan ota selvää siitä miten vierasperäiset sanat lausutaan. Odotan innolla seuraavia Kannesin filmijuhlia. Siis joo, Kannesin. Kaupungin nimihän on Cannes ja se sanotaan ”kann”, mutta toistuvasti kuitenkin suomalaisessa mediassa raportoidaan Kannesin filmijuhlista. Toinen vaihtoehto on että ollaan ”Kännin filmijuhlissa”. Tämä todennäköisesti johtuu englannin kän duusta.

Siis se sanotaan että ”kannin filmijuhlat”. Hei tyypit. Oikeasta kirjoitusasusta mulla ei ole hajuakaan, mutta kirjoittelen että Cannesin.
Kiitos Laura tästä yhdys sanasta.

Sitroäää

Posted On 15.01.2009

Filed under Yhdys sana

Comments Dropped leave a response

Käsittääkseni toimittajien olisi hyvä tarkistaa vieraskielisten nimien oikeaoppinen ääntäminen. Viimeksi tästä oli isommin puhetta kun Venäjä sai varjopresidenttinsä Medvedevin.

Melkein joka kerta, kun urheilu-uutisissa kerrotaan rallista ja osallistuvista talleista tämä sääntö on unohdettu. Ainakin jos mukana olevista talleista yksi on Citroën. Se sanotaan sitroen. Ei sitroääää. Se ¨ e-kirjaimen päällä tekee sitroenin ja tappaa sitroäänin.

Eilen katselin Ylen urheiluruutua ja siellä oli joku nainen kertomassa alkavasta rallin mm-kaudesta. Se nainen sanoi että SITROEN sitä ja SITROEN tätä.  Oikein kiinnitin huomiota kun kerrankin meni oikein!

Potentiaalinen yhdyssana

Posted On 13.01.2009

Filed under Yhdys sana

Comments Dropped leave a response

Nillitän aina ja kaikille oikeakielisyydestä ja kielen käytöstä. Oikeakielisyys ei tarkoita esimerkiksi sitä että kirjoitusvihreitä ei sasi tull tai että ei sais puhua tai kirijottaa ommaa kieltä.

Ensin tuli yhdyssana. Miten se voi olla niin vaikeaa kirjoittaa mattolaituri, Lappeenranta tai ostoskärry? En tajua.

Viime vuoden lopulla tuli uusi yhdyssana: potentiaali. Itse osaan käyttää potentiaalia kohtuullisen hyvin ja käytänkin. Useat eivät kuitenkaan osaa ja käyttävät silti. Potentiaali on verbin tapaluokka, joka ilmaisee mahdollisuutta, siis että joku ehkä tapahtuu tai tapahtui tai ehkä tehdään tai tehtiin. Vaikeuksia lienee eniten olla-verbin potentiaalissa, koska ollan potentiaali on lienee. Monissa kirjoituksissa joita olen lukenut, on aivan oikein käytetty kaikissa kielioppioppaissa mainittua -ne -tunnusta kun on käytetty potentiaalia, mutta sitä on käytetty väärin. Ei liene harvinaista lukea jostain että ”vieras tulnee huomenna” tai että ”vieras olnee matkustanut junalla”. Että näin. Oikeat muodothan ovat ”vieras tullee” ja ”vieras lienee matkustanut”. Ensimmäinen selittyy suomen kielellä joka on omituista (s:n, l:n ja r:n perässä tunnus ”-ne” assimiloituu) ja toinen sillä että kyseessä on perfekti joka perusmuodossaan on olla-verbi yhdistettynä varsinaiseen tekoverbiin ja sen olla-verbin potentiaalihan oli lienee (huom! ollan passiivin potentiaalin preesens on oltaneen – suomen kieli ON omituista).

No nyt kun on selitetty lieneet ja tulleet ja muut potentiaalihässäkät niin voikin ihmetellä että miksi tätä verbin muotoa pitää käyttää jos ei osaa? Ihmiset taitavat luulla osaavansa eivätkä kuitenkaan osaa – vaikka nämä asian on opetettu koulussa! No, en minäkään osaa derivoida tätä nykyä ilman maolia, mutta kieltä sentään käytetään joka päivä! Minä en ole derivaattaa tarvinut yli kymmeneen vuoteen.

Helpoin tapa välttää virheet potentiaalissa on käyttää tavallisemman kuuloista verbin muotoa ja liittää siihen mahdollisuussana, esimerkiksi taitaa, ehkä tai jotain muuta tosi yleistä ja helppokäyttöistä. Voisi sanoa esimerkiksi että ”vieras ehkä tulee” tai ”vieras taisi matkustaa”. Kuulostaako potentiaali jotenkin hienommalta tai virallisemmalta kuin tämä helppo tapa, vaikka potentiaalia käytettäisiin väärin?

Kolmas yhdyssana poksahti tänään, vaikka olen siihen kiinnittänyt jo aikaisemmin huomiota; murteet lehtikirjoituksissa! Varsinkin itä-ja pohjoismurteet joissa minä on mie ja sinä sie ja Rauman murre. Kun lukee lehdestä jotain haastattelua, jossa haastateltavana on jotain tällaista mainittua  murretta puhuva ihminen, haastattelu on väistämättä, joka kerta, riippumatta lehdestä kirjoitettu aivan typerästi. Jutun ensimmäinen sitaatti (tai suora lainaus tai miksi sitä sanotaan) on AINA väistämättä kirjoitettu murteella. Kun juttu etenee, siirrytään yleis- tai kirjakieleen. Yleisesti ottaen aloituksen jälkeen kirjoitetaan kirjakieltä, mutta välillä jotkut kommentit ovat murteella ja aina juttu lopetetaan haastateltavan kommenttiin joka kirjoitetaan murteella. MIKSI? Jutussa ei tunnu olevan mitään yhtenäistä linjaa kielen osalta. Kaiken lisäksi usein, ainakin pohjoismurteiden osalta, murteet on kirjoitettu väärin; sanassa lauseessa voi olla kirjakieltä ja sitä murretta.

Ystäväni esitti tähän pari syyvaihtoehtoa. Oikoluennassa on kesäharjoittelija. Vasta-argumentti: aina, ympäri vuoden ja joka lehdessä? Lisäksi tämä syyvaihtoehto ei selitä sitä että osa jutusta on murteella ja osa ei.

Toinen, parempi syyvaihtoehto on se, että kaiken takana on Suuri Kurpitsa. Näissä jutuissa Suuri Kurpitsa ei osaa päättää kumpi on parempi; kirjakieli vai murre, ja hyppii sen takia vaihtoehdosta toiseen. Luulen että tämä jälkimmäinen on parempi selitys.

Mielen kiinnolla odotan että mikä on seuraava yhdyssanani. Mikä olnee seuraava nillitys kieli opin puitteisa. Koska mie saan taas vaahota?

Ai nii, semmonen juttu, että minun murteesa tullee tarkottaa sekä ”tulee” että ”tullee”. Ko sanon että ”kaveri tullee kahavile”, niin ottakaapa selevää että onko kaverin kahavittelu varmaa vai ei.