Kukkuu kukkenhaim
02.02.2012 
Yleensä olen tyytyväinen kaikenlaisista uusista hankkeista, jotka lisäävät hyvinvointia henkisellä tai fyysisellä tavalla ja lisäävät työllisyyttä. Helsinkiin suunnitteltu Guggenheim-museo lisää henkistä hyvinvointia ja sen rakentaminen työllistää. Hyvä juttu, luulis. Mutta ei.
Guggenheim-säätiön on perustanut Solomon R. Guggenheim ja taiteilija Hilla von Rebay vuonna 1937. Säätiön tehtävä on edistää taiteen, arkkitehtuurin ja muun visuaalisen kulttuurin ymmärtämistä ja arvostusta pääosin modernin ja nykytaiteen aikakausina sekä kerätä, konservoida ja tutkia aikamme taidetta [Wikipedia]. Ehkä tunnetuin Guggenheim-museo on Bilbaossa, Espanjassa. Guggenheim Bilbao on piristänyt alueen taloutta merkittävästi ja tehnyt tulosta hyvin. Siispä monet muutkin kaupungit vinkuvat Guggenheimia helmoihinsa samanlaisen menestyksen perässä. Ihan kiva, mutta se maksaa. Se maksaa ihan hitosti.
Helsinki on siis haluamassa omaa Guggenheimiansa ja sille on jo tonttiakin katseltu valmiiksi. Guggenheim-säätiöltä on tilattu selvitys siitä, voisiko Guggenheim-museon rakentaa Helsinkiin. Pelkkä selvitys maksoi kuulema 2 miljoonaa euroa. Selvityksen mukaan Guggenheim-säätiö on myötämielinen hankkeelle.
Jos museo nyt tulee, se maksaa 140 miljoonaa. Josta 24 miljoonaa lisenssimaksua Guggenheim-säätiölle. Tämä lisenssimaksu kattaisi 20 vuoden lisenssin käyttöoikeuden. Jos näin lasketaan, niin hinta vuodelle on 1.2 miljoonaa. Helsingin kaupunki on tosin sanonut, että tämä 24 miljoonaa pitäisi tulla yksityisiltä tahoilta ja sehän ei mulle kuulu, mitä yksityiset rahallansa tekevät.
Museon rakentaminen maksaisi kuitenkin 140 miljoonaa euroa ja siitä noin puolet on kaavailtu valtion maksettavaksi. Kulttuuriministeri Arhinmäki on järkevä ja sanoo, että yleensä tällaiset arviot ylittyvät ja että valtio ei ole halukas tällaiseen rahantuhlaukseen (HS 10.1). Minäkin keksin paljon parempia hankkeita tällaisen rahamäärän käyttämiseen, kuin Guggenheim-nimen käyttö. Esimerkiksi lasten, nuorten, vammaisten ja vanhusten liikunta- ja kulttuuririennot. Toinen puoli rakennuskustannuksista tulisi Helsingin kaupungilta ja kaupungin veronmaksajana sanon tälle jyrkän EIn, syistä jotka edellä on kerrottu.
Sen lisäksi että rakennuskustannukset ovat hirvittävät, koko hanke tuntuu saavan vauhtia tyhjästä. Kävijämääräksi on arvioitu puoli miljonaa vuodessa. Vertailun vuoksi Kiasmassa on kuulema käynyt vajaat 200 000 ihmistä vuodessa ja Ateneumissa kuulema vajaa 100 000 (tosin suosituin näyttely Picasson töistä keräsi 4,5 kuukauden aikana 315 000 kävijää). Hankkeen edistäjät ilmoittavat tyynesti, että Guggenheim toisi kaupunkiin turisteja. Ilmeisesti turisteja tulisi TOSI paljon ja he kaikki kävisivät G-museossa. Näin tämä puolen miljoonan kävijätavoite tulisi helposti täyteen.
Kaiken kukkuraksi museo pitäisi rakentaa kaupungin paraatipaikalle presidentinlinnan viereen. TERVE!
Se mikä sai minut aloittamaan tämän jutun kirjoittamisen, oli Hesarin juttu 17.1. Jutun mukaan jos Guggenheimin kanssa lähdetään sopimukseen ja siitä halutaankin vetäytyä, se maksaisi monta miljoonaa!
Viimeaikoina on kuultu jatkoa G-keskustelulle. Arhinmäki sanoi, että kun nykysuunnitelman mukaan Helsingin pitäisi maksaa Guggenheim-säätiölle brändin käytöstä, niin entäs Helsinki-brändi? Kuinka arvokas se on ja kuinka paljon säätiön pitäisi maksaa sen käytöstä Helsingille? Hyvä veto, Paavo!
Helsingin kaupungijohtaja Jussi Pajunen kertoo, että arvio ja lausunto näistä rakennusrahoista on ennenaikainen. Että Arhinmäki ei oikeastaan voi vedota budjettiin, koska rahoja tarvitaan vasta 2014 ja ennen sitä ehtii hallituksin vaihtua. Että ei Arhinmäellä oikeastaan ole mandaattia lausua näistä rahoista mitään.
No mulla on, Suomen ja Helsingin kaupungin veronmaksajana. Helsingin kaupunki voi käyttää tähän kaavaillut rahat johonkin muuhun. Hyviä vaihtoehtoja on ne aikaisemmin mainitut riennot tai sitten voitte palkata vaikka lisää vanhustenhoitajia! Olen ennen pitänyt Pajusta jokseenkin järkevänä ihmisenä, mutta nyt kyllä tuntuu että se pitää saada pois tuolta pallilta ja heti. Onneksi Pajunen ei yksin voi päättää juurikaan mitään.
Herrana tässä sopassa sekoilee Janne Galle-Kallela-Siren, Helsingin kaupungin taidemuseon johtaja. Tyyppi aloitti johtamassaan museossa yt-neuvottelut, koska systeemi pitää järjestää uusiksi tulevan G-museon takia. Irtisanomisista ei onneksi puhuttu. G-museo ei ole vielä (toivottavasti ei ikinä) tulossa, joten mitään järjestäytymisneuvotteluita ei kannata vielä edes harkita
Vetäkää henkeä, menkää itseenne ja myöntäkää että kämmäsitte. Ja käyttäkää rahat johonkin muuhun.
ArktinenHaapa 
Vastaa