Samppanjamaistiaiset II & III
30.11.2011
Filed under Ei kannata tehä huonoa ruokaa, Hörhöily, I lovez, Maailmanparannus
Meillä oli kesällä ensimmäiset samppanjamaistiaiset maailmanlopun hilpeissä meiningeissä. Sen jälkeen on järjestetty kahdet maistiaiset, joista toisesta tulee tynkäraportti (koska kämmäsin puhelimen kanssa eikä oma muisti riitä niin pitkälle) ja toisesta kokonainen.
II
Alkupalana oli kauraleipää, lohilevitettä ja haaparouskusalaattia, tomaattikuutioita ja rucolaa, lisäksi marinoituja latva-artisokan sydämiä. Palanpainikkeena oli Gosset Excellence, jonka ensimmäinen siemaus aiheutti irvistyksen hapokkuudella ja kuivuudella. Gosset on hiukan paahteinen ja siitä puuttuu jälkimaku. Maku taittuu hapokkaasta paahteiseen ja häviää nopeasti. Maku paranee kun juomaa seisottaa lasissa vähän aikaa.
Välijuomana Baron-Fuente grande reserve brut. Siinä on mahtava aprikoosinen tuoksu ja hyvin hapan maku. Maussa kulkevat rinnan se happamuus ja hyvä hedelmäinen maku mutta se happamuus dominoi, mikä ei ole hyvä. Jos tätä tarjotaan esim alkumaljaksi niin juon kyllä mutta en osta itse.
Pääruokana oli tattirisottoa, joka oli älyttömän hyvää. Jälkkärinä oli superkeksejä joita tein hiukan säätäen Kinuskikissan ohjeella.
Kolmatta samppanjaa en muista, mutta illan kulkua kuvaa se, että emäntä sanoi jossain vaiheessa että ”mun pitää kaataa lisää ku en ehtiny äskön maistaa”. Muistiinpanoissa lukee myös että ”Oikein hyvä mutta ei mitenkään erikoinen. Voi ostaa toistekin.” mutta en tiedä mihin juomaan tämä kommentti viittaa. Totuuden nimissä täytyy sanoa että nestemäiset nautintoaineet eivät rajoittuneen samppanjaan, kulutimme myös emännän ouzo- ja luumuliköörivarastoja…
III
Kolmannella maistiaiskerralla kokoonuimme toisen pks:lla asuvan jäsenen luokse. Tarkoituksena oli syöpötellä ja juopotella, saunoa ja jatkaa matkaa Baariin jossa emännän isäntä soitteli levyjä.
Ilta alkoi isännän tekemällä tervetuliaismaljalla, jonka aineksia ei kukaan muista. Drinkki koottiin viinakaapin pullonjämistä ja se maistui kaikille.
Alkupalaksi oli tällä kertaa ”sapasta” (mikä ärsyttävä sama tuokin on), tarkemmin eriteltynä hevosen suolalihaa, luomukalkkunaa, mustaviinimarjahyytelö ja Kantolan Valituilta hienoja ruiskeksejä. Juomana oli Taittinger rosé. Taittinger tarjosi miedon tuoksun jossa oli häviähdys jostain, jota kukaan maistajista ei saanut kiinni. Rosé on helppo juotava, lattea, maussa on vähän marjoja ja kokonaisuus on neutraali.
Pääruokana oli modattu italalialainen pastavuoka Chocochilin ohjeella. Unohdin ostaa herneitä joten vaihdoin ne kidneypapuihin. Vuoka oli hiukan kuiva, mutta maistuva. Lisäksi oli vihreähköä salaattia. Juomana oli Blondel Premier Cru, jonka maistoimme neutraaliksi ja helpoksi juotavaksi jossa mikään ei töki. Kokonaisuus on pehmeä ja jäsen J sanoi maun olevan kolmiulotteinen. Kun kuplivaa ottaa suuhun yhtä aikaa ruuan kanssa, juoman maku muuttuu ja vahvistuu ihmeesti ja lopputulos oli hyvä!
Jälkiruokana oli valikoituja suklaakonvehteja ja juomana Louis Massing brut réserve, joka on hyvä seurusteluun. Juoma on kuiva ja mauton. Vaikka juoma on ”mauton” niin maku tulee kuitenkin kolmessa vaiheessa joissa ensimmäisessä on vähän makua, toisessa lyö tyhjää ja kolmanneksi tulee ensimmäistä vaihetta voimakkaampi maku takapotkuna. Arktinen Haapa ei tykkää, mutta jäsen J voisi juoda tätä kuumana kesäpäivänä.
Ilta jatkui siinä sitten saunalla ja Baarilla, jonne jäsen A jäin valomerkkiin asti ja kaksi muutä jäsentä luovuttivat paljon ennen sitä.
ArktinenHaapa 
Vastaa