Jalostettuja luumuja

Viitaten tähän kiroilupostaukseen, koska lupasin kertoa miten luumuilu etenee, nytpä kerron.

Luumulikööristä tuli jumalaista! Se on makeaa, hyvänmakuista ja suutuntuma on miellyttävää. Siinä on korkea alkoholiprosentti, koska valmistukseen käytettiin votkaa, mutta kun sitä ryyppää niin se ei polta suuta vaan hivelee kitalakea ja kurkkua miellyttävällä lämmöllä. Neste tuntuu paksulta. Suosittelen!

Sama toteuteuttiin myös raparperista ja sekin onnistui hyvin. Rapsu vaan on niin mieto maultaan että ero luumunapsiin on melkoinen. Luumunapsi on kuin rehevä nainen punaisissa (pienissä) vaatteissa hämärästi valaistussa buduaarissaan, rapsunapsi taas nuori neito kevään hurmassa niityllä kirmaamassa. Molemmat ovat ihania mutta aivan erilaisia.

Mehunkeitto muuten jäi, ehkä kokeilen sitä ensi syksynä. Rommiluumuja ei olla vielä maistettu, ne on jääkaapissa odottamassa jotain Tilaisuutta.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s