Mitä sinä syöt?

Kemikaalicoctailin ja Kotiäidin luomulaakson myötä aloin seurata ja opiskella että mitä kaikkea meidän ruokapöydissämme tarjoillaan. Kotiäidin luomulaaksosta bongasin myös kirjan nimeltä Petos lautasella. Tilasin sen heti ja luin samantien. Kirja oli helppolukuinen ja kiinnostava. Se käsittelee lisäaineita, joita meidän ruokaamme laitetaan oikeiden raaka-aineiden lisäksi ja miksi. Kirjan lopussa on juuri sellainen e-ainetaulukko mitä olen etsinyt. Se kertoo aineen koodin, nimen, mistä se valmistetaan ja miten ja mahdolliset haittavaikutukset. Loistokasta!

Tänään (20.4.09) Iltalehti ja Kaleva uutisoivat lisäaineista. Iltalehti väittää että kirjan Petos lautasella kirjoittaja on MTK:n ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutila. Nuutila kirjoitti kirjaan esipuheen mutta kirjan on kyllä kirjoittanut Mats Eric Nilsson. Tämä käy ilmi alkuperäisestä uutisesta joka on Kalevassa – jota IL referoi ja vielä väärin.

No niin, takaisin siihen kirjaan. Kirjassa kerrotaan miten Nilsson alunperin kiinnostui lisäaineista, miksi hän alkoi niitä tutkia ja mitä hän oppi. Hän oppi esimerkiksi että GB Glacen pistaasijäätelön vihreä väri on peräisin pinaatista. No ei tuo ole minusta vielä paha, pinaatti on ihan terveellistä, mutta minusta se on pettämistä. Ihmiset luulevat että vaaleanvihreä väri tulee niistä pistaasipähkinöistä mutta eipä tulekaan.

No entäpä kevytkerma? Kermaahan nyt voi käyttää vaikka mihin kivaan juttuun kuten kastikkeeseen. Harmin paikka vaan että oikeassa kermassa on sitä rasvaa niin paljon. Ei hätää, elintarviketeollisuus tulee apuun. Otetaan kermasta rasva pois, saadaan kevytkerma. Ja ultrakevyt ruokakerma, rasvaa vain 2%. Tässä on nyt vaan sellainen pieni juttu että kun kermasta otetaan rasva pois, niin maku, rakenne ja tilavuus kärsivät. Mutta onneksi joka ongelmaan on ratkaisu; lisäaineet. Joka osasto näistä kolmesta korjataan lisäaineella tai parilla. Tietäkäätten myös, että lisäaineet ovat halpoja joten teollisuus käyttää niitä mielellään. Kevyttuotteet ovat kuitenkin yleisesti ottaen kalliimpia kuin se aito ja alkuperäinen tavara. Ihmiset siis ostavat halpoja lisäaineita kalliilla ja ruokateollisuus hymyilee. En näe tuossa kovinkaan suurta järkeä. Itse olen siirtynyt suosimaan aitoja tuotteita joita käytän sitten vähemmän. Niitä muuten tarviikin vähemmän kuin noita käsiteltyjä versioita saman lopputuloksen saamiseksi.

Minusta pinaattijäätelö ei ole vielä kovin paha juttu, eivätkä kaikki lisäaineet yleensäkään, mutta se on, että ihmiset eivät tiedä mitä syövät eivätkä edes välitä. Katsoin viime viikolla Priima-nimistä ohjelmaa Yleltä. Siinä oli aiheena ”mitä lihaa eläinystävän pitäisi syödä”. No, ei ainakaan tehotuotettua possua eikä broileria… Joka tapauksessa lopuksi toimittaja meni ruokakauppaan haastattelemaan ihmisiä ja kyselemään että miksi he ostavat sitä mitä ostavat. Eräs nainen oli kananmunia haalimassa ja hän otti vapaan kanan munia. Toimittaja kysyi että miksi juuri niitä. Nainen ei osannut vastata, ei vaikka toimittaja tivasi moneen kertaan. Nainen vaan sanoi että ei hän ole ajatellut asiaa, hän vain ottaa aina näitä vapaan kanan munia. Tuo kuvastaa hyvin nykyistä asennetta. Ihan sama mitä ja miten, kunhan mulla on helppoa ja mukavaa.

Puhuin asiasta ystäväni S:n kanssa. S:llä on kaksi pientä lasta, ja hän sanoi että lasten ruokaan kyllä kiinnitetään huomiota, ne ovat kuulema älyttömän puhtaita. Niihin ei ymmärretä käyttää edes yrttejä mausteiksi ja ne ovat aika pahoja. Tutkin hiukan asiaa ja sekä Bonassa että Piltissä on lisäaineita: kalsiumsitraattia, C-vitamiinia (joka lisäaineena on teollisesti valmistettu), tapioka- ja riisitärkkelystä ja pektiiniä, ainakin. Minusta nuo tärkkelykset ei ole kovin pahoja eikä vitamiinit eikä pektiini, niitä kun esiintyy luonnossa. Kalsiumsitraatti kuitenkin rupeaa olemaan jo vähän eri juttu. Lisäaineita kuitenkin löytyy siis myös lastenruuista.

Minusta jotkut lisäaineet ovat ihan ok. Esimerkiksi juuri pektiini ja vitamiinit menettelevät vaikka ovatkin teollisesti valmistettuja kopioita luonnon aineista. Sen sijaan arominvahventeet (tunnetuimpana Aromi-suola, E621, natriumglutamaatti, kaikki sama asia) ovat minun mielestäni aika älyttömiä keksintöjä. Sanotaan, että ihmiset eivät enää tiedä miltä oikea ruoka maistuu kun niihin on tungettu arominvahventeita niin paljon. Sitten oikea puhdas ruoka maistuu ”omituiselta” kun on totuttu niihin lisäainemömmöihin. Miksi sitä aromia pitäisi vahvistaa? En kyllä kykene keksimään parempia makuja kuin hirveliha suolalla ja pippurilla maistettuna, tuoreet marjat ja hedelmät, maito ja vesi. Mihin niitä vahventeita tarvii kun nuo maistuu itsessään NIIIIN hyvälle?

Elintarvikkeiden käsittelyhän ei lopu lisäaineisiin. Juttelit taannoin työkaverini J:n kanssa ja hän sanoi että oli puhunut maidontuottajien kanssa. Maidontuottaja (eli käsittääkseni lehmänomistaja) oli sanonut, että monet eivät kestä maidon laktoosia koska a) juovat rasvatonta maitoa ja b) rasvattomassa maidossa laktoosin ja (joidenkin) laktoosinhajottajaentsyymien suhde on väärä sen takia että se rasva on otettu siitä oikeasta maidosta pois. J oli vielä testauttanut teoriaa kaverillaan jolla oli todettu laktoosi-intoleranssi. Kaveri oli ryypännyt täysmaitoa ja mitään oireita ei ollut tullut! Tutkimus oli kyllä tosi suppea eikä sitä voi kaikkiin soveltaa, mutta minusta tuo kuulostaa uskottavalta. Kannattaa vielä kokeilla luomutäysmaitoa, se saattaa upota moneenkin laktoosi-intolerantikkoon. Huomioitakoon vielä, että LI ei ole sama kuin maitoyliherkkyys ja/tai maitoallergia ja että oletan että LI:a on monia eri asteita. En sano että täysmaito käy kaikille laktoosi-intolerantikoille, mutta joillekin se saattaa sopia juuri tuon entsyymisuhdan takia.

Summa summarum: ihmiset ovat laiskoja, mukavuudenhaluisia ja tietämättömiä. Elintarviketeollisuus käyttää näitä ihmisten ominaisuuksia häikäilemättömästi hyväksi ja se on minusta ymmärrettävää (ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa). Ihmiset eivät tiedä mitä suuhunsa pistävät eivätkä he edes välitä. Minusta se on aika omituista. Minä tiiraan tätä nykyä tuoteselosteet aika tarkkaan. En ole varsinainen tiukkapipo lisäaineiden suhteen, mutta joka kerta kun otan tuotteen jossa lisäaineita on, teen tietoisen päätöksen siitä että nyt otan lisäaineellista ruokaa. Yleensä teen ruuan itse kotona tuoreista oikeista raaka-aineista, mausteista ja yrteistä. Lounaan syön yleensä työpaikkaruokalassa mutta sielläkin syön usein raakasalaattia salaattibaarista.

Tiedän aika tarkkaan mitä syön. Tiedätkö sinä?

Advertisements

3 Responses to “Mitä sinä syöt?”

  1. S

    Ehkäpä tämä selventää sitä miksi rasvaisempi maito aiheuttaa vähemmän oireita laktoosi-intolerantikolle (http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Nuoret/Ravitsemus/Erityisruokavaliot/Laktoosi-intoleranssi):

    ”Hapanmaitotuotteet, kuten jogurtti ja viili, sopivat monille laktoosi-intoleranteille, koska osa niiden sisältämästä laktoosista on pilkkoutunut valmistuksen aikana. Aterian yhteydessä nautittu maito ei myöskään aiheuta niin helposti oireita kuin sellaisenaan juotu maito. Kuitupitoisen tai rasvaisen aterian aikana nautitulla laktoosilla on enemmän aikaa imeytyä, jolloin laktoosi ei aiheuta niin helposti oireita.

    Kuumennettu maito voi sopia paremmin kuin kuumentamaton. Laktoosin sietokyky saattaa vaihdella ja esimerkiksi stressi voi pahentaa oireita. ”

  2. Arktinen Haapa

    Kiitos pointista!

  3. Luomua ja kevyttä? « ArktinenHaapa

    […] responses Taannoin vaahtosin lisäaineista. Nyt tuli eteen tenkkapoo. Valio on tuonut markkinoille luomuruokakerman, rasvapitoisuus 15%. […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s